Lempimusikaalit - Favourite Musicals

Ensimmäistä lukuunottamatta minulla ei oikeastaan ole järjestystä näille. 

The Phantom of the Opera (1986)
Säveltäjä: Andrew Lloyd Webber

Ensimmäinen musikaali, johon todella tykästyin ja se on edelleen lempimusikaalini. Musiikki on mielestäni upea, en edes pysty valitsemaan lempikappaletta. Vaikka olen nähnyt Phantomin livenä Lontoossa kahdesti, on 25-vuotisjuhlakonsertti, joka on saatavana DVD:llä, mielestäni kaikkein paras versio.

Wicked (2003)
Säveltäjä: Stephen Schwartz
Kappale: Defying Gravity

Musikaali kertoo Ihmemaa Ozin ja sen henkilöiden taustatarinaa. Tämä on katsotuin musikaalini ja olen nähnyt sen 12 kertaa. Wicked on mielestäni todella inspiroiva ja sen ympärillä pyörivästä fanijoukosta olen löytänyt sen verran monta samanhenkistä kaveria, että musikaali tulee katsottua uudelleen ja uudelleen.

Chess (1986)
Säveltäjät: Benny Anderson ja Björn Ulvaeus
Kappale: Endgame ja Someone Else's Story
Amerikka ja Neuvostoliitto joutuvat vastatusten shakin maailmanmestaruuskisoissa kylmän sodan aikaan. Chess ei alunperin menestynyt kovin hyvin ja sen musikaalille poikkeuksellisen monimutkaista juonta muunneltiin kovalla kädellä moneen otteeseen osittain poliittisistakin syistä. Sittemmin siitä on kuitenkin tullut suositumpi. Kiinnostuneille Chess in Concert (2008), joka on saatavissa DVD:llä, on katsomisen arvoinen.

The Producers (2001)
Säveltäjä: Mel Brooks
Kappale: Springtime for Hitler

Yleensä suosin juuri musikaaleja joissa on hyvä juoni ja The Producers on juuri sellainen. Tässä komediassa Broadway tuottaja ja hänen kirjanpitäjänsä keksivät, että musikaalilla joka floppaa voi tienata enemmän rahaa kuin menestyvällä musikaalilla ja asettavat tavoitteekseen tuottaa huonoimman musikaalin ikinä. Katsomisen arvoinen elokuvaversio vuodelta 2005 on Broadway version kanssa todella samankaltainen.

Sweeney Todd (1979)
Säveltäjä: Stephen Sondheim
Kappale: The Worst Pies in London
Tom Burtonin ohjaama, tähän musikaaliin perustuva elokuva on mielestäni oikein kelpo versio, vaikka Imelda Staunton viimeisimmässä Lontoon teatteriversiossa esittikin Mrs Lovettia verrattomasti. Musiikki on Sondheimia huipussaan. Teknisesti Sweeney on haastava ja sen vuoksi aina mielenkiintoinen livenä.

Muita lemppareita (vuosi, säveltäjä sekä oma lempikappale(et) merkitty):

Les Misérables (1985) - Claude-Michel Schönberg - Red & Black
Legally Blonde (2007) - Nell Benjamin & Laurence O'Keefe - There! Right There!, Ireland
Jekyll & Hyde (1990) - Frank Wildhorn - Bring on the Men
My Fair Lady (1956) - Frederick Lowe - On the Street Where You Live

Finian's Rainbow (1947) - Burton Lane - How Are Things in Glocca Morra?

Ensimmäinen kevätsunnuntai

Eilen oli lämmin päivä ja jätin ensimmäistä kertaa tänä vuonna takin kotiin mennessäni kuoroharjoituksiin. Auringonpaiste tuntui ihanalta pitkän, kylmähkön talven jälkeen ja tänään oli muutenkin kiva päivä.

Meidän kuorolla on taas ensi lauantaina kuorokonsertti Chichesterin katedraalissa ja meillä oli tänään neljän tunnin mittaiset harjoitukset kahden nuorisokuoron sekä yliopiston orkesterin kanssa jotka tulevat esiintymään kanssamme. Tällä kertaa laulamme Faurén Requiemin, Alexander Borodinin Polovetsialaistanssit oopperasta Prinssi Igor sekä Tsaikovskin Orkesterialkusoitto Vuosi 1812. Laulamme kaikki kappaleet alkuperäiskielellä, eli ensimmäisen latinaksi ja kaksi muuta venäjäksi. Laulaminen kielellä jota ei ymmärrä on hankalaa koska sanat eivät tunnnu jäävän päähän ollenkaan. Latina ei ole liian ongelmallinen varsinkin kun kaikissa Requiemeissa sanat ovat samat mutta venäjän kanssa olen saanut tehdä töitä.

Harjoitusten jälkeen kutsuin neljä kaveria meille syömään. Kahden tytön avustuksella kokkasin yksinkertaisen tonnikalapasta paistoksen ja söimme sen valkosipulipatongin ja salaatin kanssa. Pojat saivat tiskata astiat :P Jälkiruoaksi meillä oli angel delightia, jonka yksi kavereistani valmisti. Se on tyypillinen englantilainen jälkiruoka, jota en ollut ennen maistanut: mousse joka maistuu toffeen ja vanilijakastikkeen sekoitukselta. Se oli ihan hyvää, erityisesti banaanin kanssa, vaikka näyttikin hieman epäilyttävältä...

Flunssainen koelaulu - Auditioning with a cold...

Tämän viikon olen ollut flunssassa. Luulin ensin, että ääni oli mennyt laulutäytteisen viikonlopun takia mutta sitten tuli kuume ja yskä. En ole käynyt tanssitunneilla ollenkaan tällä viikolla.

Minulla oli koelaulu yliopiston Carmen-oopperaan tänään ja ottaen huomioon, että ääneni oli vasta toipumaan päin, koko homma meni ihan hyvin. Toivon saavani paikan oopperan kuorossa, mutta jos ei niin olen jo ilmoittanut haluavani avustaa produktiossa muuten, esim. lavasteiden rakentamisessa, näyttämömiehenä, missä vain apua tarvitaan. Kaduin nimittäin sitä, etten mennyt mukaan, kun yliopisto esitti tammikuussa Gilbert ja Sullivanin The Gondoliers. Nyt siis vain odottelemaan tuloksia. Lauloin kappaleen How Could I Ever Know? musikaalista The Secret Garden (perustuu Salainen puutarha kirjaan), joka on vakkari koe-esiintymislaulu. Laulan sen tällaisissa tilanteissa, jos se vain on tyyliltään sopiva. Olisin halunnut opetella aarian jostain oopperasta, mutta koska flunssan takia harjoittelun mahdollisuus tällä viikolla oli olematon, päätin valita tutun ja turvallisen. 

Samaisessa musikaalissa sattuu olemaan tämä kappale, Lily's Eyes, jolle Harry Potter fanit ovat innokkaasti antaneet uuden merkityksen (ja ihmeesti se vaan toimii :P). Kahden miehen duettona tämä on mielestäni ihan muuten upea laulu, erityisesti kahden musikaalilegendan, Anthony Warlow'n ja Philip Quastin, laulamana. 

Tämän viikonlopun vietän kotona, sillä minun oli otettava vielä yksi lauantai lomana töistä ennen maaliskuun loppua. Tottakai tänään illalla satoi ja motskarikuteet olivat ovan litimärät, kun pääsin perille. Nyt lämmittelen pyjama päällä teekupposen kanssa :) 

---

This week I've been down with a cold. Initially I thought my throat was sore due to an intensive weekend of singing but then I got a fever and a cough too. I haven't been able to attend any of my dance classes this week :(

I had an audition for the university production of Carmen today and considering my voice is still recovering from the cold, it went very well in my opinion. I am hoping to get a spot in the chorus but if not, I have already put my name forward for any backstage help they may need. I regret not taking part in Gilbert and Sullivan's The Gondoliers, which the university put on in January so I really don't want to miss out on this next show. For my audition I sang How Could I Ever Know? from the musical version of The Secret Garden. It's the audition song for me - if I can get away with it (it is appropriate in terms of style etc.), I will sing it. Ideally I would have learned an aria from an opera but due to being ill this week and not being able to practice at all, I decided to play safe and choose a song I know really well. 

In the same musical, The Secret Garden, there is a song called Lily's Eyes (click above to listen) popularised largely by Harry Potter fans who have put it into a slightly different context but strangely enough it does work both ways :P I think it's an incredible male duet, particularly when sung by two musical theatre legends, Anthony Warlow and Philip Quast. 

I'm spending the weekend at home as I had one more day to take off work as holiday before the end of March. It was raining all night tonight and my motorbike gear was absolutely soaked after an hour-and-a-half ride up to London. I'm now cozy in my PJ's, warming up with a cup of tea :)

Kuorosotaa - also in English

...tai no ei nyt oikeastaan. 26. vuotuinen kirkkoalkuperää olevien yliopistojen kuorokokoontuminen. Tapahtuma on viralliselta nimeltään The Cathedrals Group Choirs Festival. Se järjestetään joka vuosi yhdessä mukana olevista yliopistoista ja tänä vuonna oli meidän yliopiston vuoro hostata tapahtuma. Perjantai-iltana vastaanotimme yhdeksän yliopistokuoroa eri puolilta Englantia ja me saimme tietenkin toimia oppaina. Yhteensä meitä oli noin 250 laulajaa: meidän kamarikuoro oli yli neljälläkymmenellä jäsenellä kaikkein suurin, pienimmässä kuorossa taisi olla kymmenisen laulajaa.

Lauantaina kokoonnuimme Chichesterin katedraaliin ensin harjoituksiin ja illalla esitykseen. Ensimmäinen puolisko koostui kuorojen omista, vapaavalintaisista, maksimissaan viiden minuutin mittaisita esityksistä.

Yhden kuorolaisen isä äänitti meidän kuoron kaksi laulua, ne on kuunneltavissa tuossa alapuolella.

---
I thought I would write this post in both Finnish and English and I'm happy to keep doing this if non-Finnish speakers want to read this blog :) Please feel free to leave a comment.

The 26th annual Cathedrals Group Choirs Festival took place last weekend and our university was given the opportunity to host it this year. On Friday night we welcomed nine university choirs from around the country taking the total number of choristers to about 250. Our chamber choir with over 40 members was the biggest individual choir, the smallest consisted of about 10 people. 

On Saturday we rehearsed in Chichester Cathedral in the afternoon and performed a concert in the evening. The first half consisted of a performance from each choir individually. Recordings of our own Chamber Choir's songs below.







Väliajan jälkeen marssimme kaikki lavalle laulamaan noin tunnin mittaisen Mozartin Requiemin yhdessä. Tämä yhteinen teos, jonka kaikki kuorot opettelevat vaihtuu vuosittain. Olin aivan onnessani, kun pääsin laulamaan nimenomaan tämän Mozartin. Uskomatonta musiikkia ja noin ison kuoron kanssa ääni oli mahtava. Meitä säestämässä oli yksi yliopistomme orkestereista.

---

After the interval all the choirs took the stage together to perform Mozart's Requiem. The musical work which every choir is asked to learn varies every year and I felt incredibly lucky to get to sing the Requiem out of all works - I just think it's an absolutely incredible piece of music. The noise that comes from a choir this size was stunning anyway. We were accompanied by one of our university orchestras. Below two of my favourite sections from Mozart's Requiem. Even people who are not too familiar with classical music may have heard these as they are often used in films and such.
I'm hoping that I'll get to take part in this choir festival thing again next year. It will be held at the University of Chester. 
---

Tämä on ehkä kaikkein kuuluisin osa Mozartin Requiemista, Lacrimosa. Vaikka klassinen musiikki ei olisikaan muuten tuttua, tämän monet tunnistavat mm. elokuvista:

Tämä Dies Irae on ollut myös jossain. Tämä lyhyehkö osa on ehkä oma lempparini (vaikea valita, kun koko Requiem on niin hieno). Se on sen verran vaikuttavan kuuloinen:

 

Ensi vuonna festivaali järjestetään Liverpoolin lähellä, Chesterissä.

Junaillen

Lähdin ensimmäistä kertaa yliopistosta kotiin Lontooseen junalla viime lauantaina. Minä sählään yleensä aivan älyttömästi junien kanssa. Jostain syystä ne stressaavat minua kulkuvälineinä. Yleensä taitan matkan moottoripyörällä, mutta sää oli ollut todella arvaamaton jo muutaman viikon ajan - paljon sateita ja myrskytuulta - joten kaksipyöräinen jäi talliin. Tämä extreme sää on aiheuttanut tulvia monilla alueilla ja tuuli on kaatanut puita kulkureiteille, joten liikkuminen kaupungista toiseenkin on paikoin hankalaa.

Lauantaiaamuna kuulin, ettei Lontooseen päässyt mitenkään junalla. Minun junani oli kuitenkin määrä lähteä vasta 19:00 ja vaikka jouduin lopulta menemään kiertoreittiä (matkustaa ensimmäisellä junalla koko matka sen pääteasemalle Brightoniin, jotta sain vaihdettua Lontoon junaan, diagrammissa merkitty punaisella), pääsin perille vain noin 15-20 minuutin viiveellä. 

Katkoviivalla merkitty suunniteltu reitti, punaisella käyttämäni reitti.

Paluumatkalla tiistaina olin Victoriassa lähes kaksi tuntia etuajassa, koska olin jatkanut asemalle suoraan töistä. Pyörin jonkin aikaa aseman kaupoissa ja sain ilmaisnäytteenä jonkinlaisia proteiinipitoisia, pieniä kananugetteja. Minulla oli ne kädessä, kun poliisi pysäytti minut. Arvelin, että ehkä hän jostain syystä haluaa vilkaista rinkkaani, mutta hän kysyikin kohteliaasti, mistä olin mahtanut saada kananpalat ja jaettiinko niitä jossain ilmaiseksi. Neuvoin hänet Apollo Victoria teatterin edessä sijaitsevalle uloskäynnille. 

Apollo Victoriassa pyörii yksi lempimusikaaleistani, Wicked. Olen nähnyt sen 12
kertaa, 9 niistä nimenomaan tässä teatterissa.

Ilmainen kanadippi.

 Junani lähti tietenkin kaukaisimmalta laiturilta ja sitä etsiessäni lähes heitin matkalippuni vahingossa roskiin tyhjän karkkipussin sijaan ja lippupuomi ei jostain syystä hyväksynyt lippuani joten jouduin odottamaan asemahenkilökuntaa päästämään minut laiturille. Kyseinen mies ei sitten lopulta edes tarkistanut lippuani, antoi minun vain mennä portista läpi. 

Lähtötaulukot London Victoria asemalla.

Kun sitten vihdoin löysin oikean junan, oli minun setvittävä, että mitkä vaunut menisivät Chichesteriin asti ja mitkä lähtisivät puolessa välissä reittiä eri suuntaan. Yrmy konduktööri neuvoi minut junan etuosaan. Loppujen lopuksi tällä ei ollutkaan väliä, sillä Horshamissa, jossa junan olisi pitänyt jakautua kahtia, kuulutettiin :
"Ladies and gentlemen, the crew for the front part of the train is currently missing due to flooding..."
Viestin sävy ei ollut vakava ja kaikkia nauratti mutta koska tulvat olivat estäneet henkilökunnan pääsyn paikalle, joutui koko juna matkustamaan samaan määränpäähän ja pysähtymään joka asemalla. Minä jouduin vaihtamaan Barnhamissa junaa päästäkseni Chichesteriin, vaikka yhteyden olisi pitänyt olla suora. Onneksi on jo helmikuu ja ilmat mitä todennäköisimmin parantuvat muutaman seuraavan viikon aikana sen verran, että uskallan suunnitella taas ajavani tätä Chichester-Lontoo väliä.

Matkalukemisena John Williamsin kirja, Stoner. Todella hyvä. Suosittelen lämpimästi.

Vlog #2 - Kevään yliopistoesiintymisiä ja lisää Sherlockia

Toinen vlogi. Toivottavasti kuuluu tällä kertaa paremmin :)

Musikaaliproduktio - koe-esiintyminen

Huhtikuun lopussa yliopiston Musical Theatre Society esittää oman versionsa Seussical -nimisestä Broadway musikaalista ja koe-esiintyminen pidettiin eilen. Riemukseni sain tietää ennen joulua, että minut oli valittu apulaisohjaajaksi, joten ensi kertaa elämässäni pääsin sanomaan oman mielipiteeni roolijaosta. Itse en saanut koe-esiintyä juuri tuosta syystä, mutta kuka tahansa saa olla mukana ensemblessa, joten sinne sekaan minäkin aion lähteä hyppimään. Seussical, joka perustuu Dr Seussin lastenkirjoihin (tutumpia ehkä englantilaisille kuin suomalaisille), on hyvä musikaali ihan vaan kuorossakin oleville, koska ryhmänumeroita ja harmonioita on paljon.

Koe-esiintyjiä oli vajaat neljäkymmentä. Jokaiseen päärooliin valitaan kaksi ihmistä, jotta mahdollisimman moni saa mahdollisuuden vetää soolon. Esityksiä tulee olemaan neljä, joten kumpikin kokoonpano esittää kahdesti. Tuntui mukavalta istua tuomaristopöydässä vaihteen vuoksi nauttimassa muiden esityksistä tarvitsematta jännittää omaa lauluvuoroa. Meillä on tänään tapaaminen tuotantotiimin kanssa ja toivon mukaan pääsemme yhteisymmärrykseen roolijaosta, eikä kakkosvaihetta tarvitse järjestää. Harjoitukset alkavat jo torstaina. Can't wait! :)

Tämänhetkinen lempikappaleeni Seussicalista: